Kommentti hyvinvointisuunnitelmaan 2014

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kommentti valtuuston kokouksessa

Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosiksi 2014-2015 on valmistunut, tosin lähes vuoden myöhässä. Todettakoon, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kiitos kuitenkin työryhmälle tästä laajasta asiakirjasta, joka sisältää paljon tietoa Naantalin lasten ja nuorten hyvinvoinnin eri osa-alueista lain määräämien raamien puitteissa. Tiedon soveltaminen ja suunnitelman käytäntöönpano ovat sen sijaan jääneet vähäisiksi. Asiakirjaa lukiessa nousikin muutamia kysymyksiä, joihin odottaisin niin päätöksentekijänä kuin vanhempana vastauksia.

Suunnitelmassa painottuvat erityisesti kasvatus- ja opetuspalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto ja terveydenhuolto. Sen sijaan nuoriso- ja liikuntapalveluihin liittyvä tietopohja on hatara, etenkin siihen nähden, että hyvinvointisuunnitelman yhdeksi tavoitteeksi on nostettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen vähentämällä liikunnallista inaktiivisuutta. Lasten ja nuorten osallistumista voitaisiin lähestyä myös yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta perusteellisemmin kuin nyt toteamalla olemassa oleva oppilaskuntatoiminta, lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto.

Tiedetään, että sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla on merkittävä vaikutus esimerkiksi opintomenestykseen ja laajempaan nuoren kokemaan hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajasta tarvittaisiin tarkempaa tietoa. Esimerkiksi perheiden näkökulmasta tärkeää olisi sisällyttää asiakirjaan suunnitelma tai malli siitä, miten voi löytää tietoa lapsiperheille ja lapsille tarjottavista liikuntaan innostavista ympäristöistä ja eri liikuntalajeista, joihin voi tutustua harrastustoiminnassa. Tai siitä, miten löytää liikuntatiloja ja harrastustoimintoja riittävän läheltä ja kohtuullisin kustannuksin.

Lapsen näkökulmasta tärkeää on tuoda esiin, löytyykö harraste- ym. ryhmistä ikä- ja kehitystasolle sopivaa liikuntaa ja voiko sen nivottaa osaksi lapsen muuta toimintaan (esim iltapäivätoiminta).

Palveluiden saatavuuden ja kattavuuden suunnitelmissa olisi hyvä huomioida liikuntapalvelujen järjestämisessä lapset ja lapsiperheet asiakkaina ja samalla tehdä linjanvetoja kustannusten jaoista eri hallintokuntiin.

Nyt jäimme kaipaamaan tietoja mm. liikunnan määristä, jotka puuttuvat asiakirjasta kokonaan, siis tiedot siitä, miten ja kuinka paljon lapset ja nuoret liikkuvat päivä- ja viikkotasolla. Tai mitä nuoret harrastavat ja miten ylipäätään vapaa-aikaansa viettävät ja kenen kanssa. Kohdassa perusopetus koimme tarvitsevamme lisää tietoa siitä, minne naantalilaiset aiemmin Turkuun erityisopetukseen ohjatut lapset ja nuoret on nyt ohjattu ja millä resursseilla. Vihreiden ryhmä kaipaa hyvinvointisuunnitelmaan tietoa myös esimerkiksi kulttuuripalveluista, vaikkapa kirjaston käytöstä, josta ei nyt käsillä olevassa hyvinvointisuunnitelmassa sanota mitään. Ja nämä kaikki ovat kuitenkin olennaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakennuskomponentteja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa "Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä" todetaan seuraavaa. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan, koska arviointi vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja osallistumista päätöksentekoon, tuo näkyväksi erilaisten lapsi- ja nuorisoryhmien sekä lapsiperheiden olemassaolon, tuo tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinolosuhteista ja palveluiden laadusta sekä tuo esiin oman toiminnan ja päätösten vaikutukset erilaisiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Vihreiden ryhmä pitää näiden kriteerien esillepanoa ensiarvoisen tärkeänä myös hyvinvointisuunnitelmassa. Jotta hyvinvointia voi edistää, pitää edistämistyön lähtökohtana olla tarjolla mahdollisimman kattava tieto kohderyhmän ja heidän elinolojensa taustoista. Vain sillä tavoin on mahdollista päästä niihin tavoitteisiin, jotka tässä hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu kolmen kärjeksi: syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen.

Näistä lähtökohdista käsin olisi hyvä, että asiakirjasta olisi olemassa myös lyhyempi versio noin kahden sivun mittainen yhteenveto, jota myös asiaan vähemmän vihkiytyneet voisit lukea ja josta selviäisi Naantalissa tärkeimmiksi koetut tavat ja mallit tukea vanhemmuutta, edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä heidän osallistumismahdollisuuksiaan.

Lisäksi näiden kärkitavoitteiden toteutuminen edellyttää mahdollisuutta tutustua kuntakohtaisiin indikaattoreihin ja verrata tietoja muihin vastaaviin tuloksiin. Tämän tyyppisiä tietoja olisimme vihreiden ryhmässä kaivanneet suunnitelmaan. Tietoja siitä, miten menee meidän kuntamme lapsilla ja nuorilla suhteessa muiden kuntien nuoriin, valtakunnan keskitasoon.

Indikaattorit ovat hyvä arvioinnin pohja, eritoten kun tietoa on saatavissa usealta vuodelta. Hyvinvointisuunnitelmassa jää kuitenkin hyvin epäselväksi se, missä todellisuudessa mennään indikaattorien tasolla, sillä suunnitelmasta puuttuvat täysin kehityksen taustalla olevat luvut. Mitä voimme tosiasiassa päätellä siitä, kun suunnitelmassa todetaan lasten ja nuorten huumekokeilujen lisääntyneen vertailuvuosina 2011-2013? Mikä on tämä prosentuaalinen lisääntymisen osuus, puhutaanko yhdestä prosenttiyksiköstä, viidestä, kymmenestä vai mistä? Kaikkia perheellisiä varmasti huolestuttaa tämä kehityssuunta. On hienoa todeta, että nuorten kokema fyysinen uhka on vertailuajanjaksona vähentynyt, mutta mistä ja mihin? Onko sitä siitä huolimatta paljon? Tämä jää nyt suunnitelmassa arvailun varaan.

Lopuksi Vihreiden ryhmä esittää toiveen siitä, että suunnitelmia tehtäisiin aiempaa lapsi- ja nuorisolähtöisemmin: toisin sanoen suunnitelmien taustalla olevia indikaattoritietoja voisi täydentää raporteilla esimerkiksi oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston toiminnasta, aloitteista, ideoista ja kokemuksista, jotka lähtevät lapsilta ja nuorilta itseltään.