Neliöistä palloihin ja takaisin: miten laatikosta tuli kupla?

Naantalin kaupunginjohtajaksi on nousemassa Laura Leppänen, jonka valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että hän on moderni johtaja, joka kykenee katsomaan asioita laatikon ulkopuolelta. Mistä laatikosta oikein on kyse ja mitä siellä ulkopuolella on? Asioiden tarkastelemisella boksin tai laatikon ulkopuolelta viitataan metaforaan, joka tarkoittaa asioiden tarkastelua uudesta näkökulmasta; laatikon kulmikkuuden sijasta pehmeän kuplamaisesti liikkuvassa ajastuskehikossa.

Milloin sitten siirryimme laatikoista kupliin, milloin neliöstä tuli pallo? Termin käyttö palautuu 1980-luvun johtamiskonsultti David J. Hurstiin ja hänen artikkeliinsa Of Boxes, Bubbles, and Effective Management (Harvard Business Review 1984). Hän havaitsi kollegoineen, että perinteinen, kovan laatikkotyylin numeerisiin tietoihin perustuva johtaminen ei enää toiminut eräässä suuressa kanadalaisessa teräsyhtiössä. Yhtiö oli ajautumassa suuriin vaikeuksiin. Selviytyäkseen ongelmien ja muuttuneiden olosuhteiden kanssa johtotiimin piti omaksua uusi prosessien johtamistyyli, jonka he nimesivät pehmeiksi kupliksi.

Johtotiimi havaitsi, että johtamistyylin pitää sopia bisneksen luonteeseen: joku nojaa koviin laatikoihin, toinen pehmeisiin kuplaratkaisuihin. Laatikoiden ja kuplien välillä on merkittävä ero. Avain tehokkaaseen johtamiseen on ensinnäkin ymmärrys siitä, kumpi tyyli sopii mihinkin tilanteeseen ja toisaalta kyky hypätä ulos laatikosta! Tiimi osoitti menestyksekkäästi, että kumpaakin johtamistapaa tarvitaan, myös laatikossa pitäytymistä. Laatikkojohtaminen on ok, mutta se ei yksin riitä. Heidän piti kehittää kovan ja rationaalisen johtamismallin rinnalle pehmeä johtamiskehys. Kuplamallissa johtamisen keskeiset elementit korvattiin sosiaalisin elementein rationaalisten sijaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoitti seuraavaa kuutta sanaparia: tehtävistä tuli rooleja, staattisuudesta, jähmeydestä tuli pehmeää ja juoksevaa, yksiulotteisesta selkeydestä moniulotteista tulkintaa, sisällöstä prosesseja, faktoista havaintoja sekä tieteestä taidetta. Aikamoinen muutos, jota he havainnollistivat seuraavilla kaavioilla.

Kuvat 1 ja 2: Kova ja pehmeä johtamisen malli. Hurst (1984, HBR)

Keskeistä tavoitteiden saavuttamisessa on eritysesti jaettu luottamus. Ilman luottamusta ihmiset käyttäytyvät itsekeskeisesti vahvistaakseen omaa identiteettiään ja käyttääkseen kanssaihmisiä omien etujensa ja päämääriensä ajamiseksi. Olimme sitten laatikossa tai kuplassa, luottamus vahvistaa sosiaalisia siteitä, itsekkyys rapauttaa niitä.

Jos siis Laura Leppänen onnistuu hyppäämään laatikosta, jos siihen edes on tarvetta, niin laatikon kantta ei ehkä kannata sulkea. Kuntajohtamisessa tarvitaan varmasti kovaa numeerista analytiikkaa, boksien rastittelua sekä (luottamus)henkilöstöjohtamisessa erityisesti pehmeää, sosiaalista lähestymistapaa. Mutta kaiken onnistuneen johtamisen liima on ihmisten välinen luottamus.