Lasten ja nuorten kansalaistaidoissa parantamisen varaa

Turun Sanomat 2.10.2015

Suomalaislasten ja -nuorten yhteiskunnallisen tietämyksen on tutkimuksissa havaittu olevan huippuluokkaa, mutta kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa. Myös luottamus omiin taitoihin on heikko, eivätkä nuoret pidä itseään pätevinä yhteiskunnallisina osallistujina. Tämä sisäinen kansalaispätevyys ennustaa poliittista osallistumista tulevaisuudessa ja alkaa kehittyä jo lapsuudessa. Tutkimustulokset vahvistavat, että yhteiskuntaopin opetuksen haaste ei Suomessa ole tietopuolella vaan asennekasvatuksessa ja kansalaistaidoissa. Vankka tietopohja antaa edellytykset aktiiviselle kansalaisuudelle, mutta tietämys yksinään ei riitä - kouluopetuksessa tarvittaisiin tutkimusten mukaan vahvemmin opastusta toimijuuteen ja erilaisiin osallistumisen muotoihin.

Lasten ja nuorten luottamus kansalaistaitoihinsa on heikko

Miksi lasten tai nuorten pitäisi hallita kansalaistaitoja? Nuoren kasvaminen vastuulliseksi ihmiseksi, sellaiseksi, joka arvioi omaa toimintaansa suhteessa muihin ja ymmärtää oman toimintansa vaikutukset omaan lähipiiriinsä ja laajemmalle, ei ole itsestäänselvyys. Nuori tarvitsee tiedon lisäksi kokemusta siitä, miten voi vaikuttaa koulun ja oman asuinalueensa toimintaan, mikä lisää ymmärrystä siitä, kuka on, mihin kuuluu ja miten elää.

Myös nykyisin käytössä olevassa Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (2004) kouluopetuksen tavoitteeksi mainitaan tiedollisten valmiuksien lisäksi "ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi". Tutkimustulokset osoittavat lasten ja nuorten kansalaistaidot tällä hetkellä kuitenkin kovin puutteellisiksi. Esimerkiksi peruskoulun päättävistä 9.-luokkalaisista vain 9 % vastasi varmasti osaavansa kirjoittaa mielipidekirjoituksen paikalliseen sanomalehteen; 5.- ja 7.-luokkalaisista oppilaista näin uskoi osaavansa tehdä vielä harvempi. Tiedot perustuvat Nuoret luupin alla -tutkimukseen, jossa selvitettiin 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten kansalaistaitoja 1800 koululaiselta.

Koulu voi toimia demokraattisten toimintamallien oppimispaikkana

Kiinnostava havainto useiden muiden kansalaistaitoja mittaavien kysymysten osalta oli se, että oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun heidän luottamuksensa yhteiskunnallisiin kykyihin eli heidän sisäinen kansalaispätevyytensä näyttää heikentyvän. Vaikka kriittisyys omaa osaamista kohtaan toki kasvaa iän mukana, on huolestuttavaa, että koulua pidempään käyneet ja tiedoiltaan pätevämmät nuoret eivät luota kansalaistaitoihinsa nuorempiaan enemmän. Mitä vanhemmasta koululaisesta on kyse, sitä heikompi on usko kansalaistaitoihin. Näyttäisi siis siltä, ettei kouluopetus ainakaan vielä onnistu riittävästi rohkaisemaan oppilaita aktiiviseen kansalaisuuteen.

Yhteiskunnalliseksi toimijaksi voi sosiaalistua omassa perheessään ja lähiympäristössään, mutta jos se ei ole mahdollista, on koulun rooli kansalaistaitoihin opastajana erityisen tärkeä. Mikäli tavoitteena on opetussuunnitelman mukainen aktiivinen kansalainen, olisi oppilaan hyvä peruskoulun aikana omaksua tietojen lisäksi ne taidot, joiden avulla yhteiskunnallinen osallistuminen on mahdollista - nuoren niin halutessa. Parhaimmillaan kyse on siis siitä, että myös luonnostaan vähemmän aktiiviset oppilaat saisivat oppimisen kautta tukea ja valmiuksia osallistumiseen.

Uusi opetussuunnitelma tukee vahvasti aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista

Seuraavina vuosina käyttöön otettavassa uudessa opetussuunnitelmassa yhteiskuntaopin opetusta lisätään peruskoulussa ja varhennetaan alakouluikäisille sekä painotetaan enemmän taitojen kuin sisältöjen hallintaa. Myös tutkimustulosten mukaan yhteiskuntaopin ja kansalaistaitojen opetus tulisi ulottaa koko kouluyhteisöön ja lähiympäristöön; koulu voi parhaimmillaan toimia mallina demokratiasta, jossa lapset ja nuoret saavat konkreettisia kokemuksia osallistumisesta, yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta, itsensä ilmaisemisesta ja päätöksenteosta. Erinomaisen pohjan tähän antaa Luuppi-tutkimuksen havainto siitä, että oppilaat haluavat vaikuttaa koulutyöskentelyyn enemmän kuin mitä he tällä hetkellä voivat eli kansalaistaitojen harjoittelu koulun arkikäytännöissä kiinnostaa nuoria. Tiedollinen perusta on suomalaisnuorilla jo hallussa - uusi opetussuunnitelma antaa erinomaiset mahdollisuudet nostaa suomalaiset lapset ja nuoret kansainväliseen kärkeen myös kansalaistaidoiltaan.

Leena Haanpää, Jonna Paavilainen

Kirjoittajat työskentelivät tutkijoina Nuoret luupin alla -hankekokonaisuudessa 2008-2016

Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyri, Turun yliopisto