Koululaisilla on oikeus osoittaa mieltään

Turun Sanomat, Alio 24.3.2019

15.3. koululaiset järjestivät Suomessa osana maailmanlaajuista ilmastolakkoliikettä paikallisia ilmastonmuutosta vastustavia mielenosoituksia. Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin perustama kansainvälinen koululaisten ilmastolakkoliike aktivoi Suomessakin tuhansia kouluikäisiä osoittamaan mieltään. Jo ennen varsinaista mielenosoitusta julkista keskustelua hallitsi väittely siitä, onko koululaisilla oikeus osoittaa mieltään koulupäivän aikana. Osa mielenosoitukseen liittyvästä poliittisesta keskustelusta tuomitsi lakkoilevat koululaiset. Sen sijaan, että lapset ja nuoret olisi nähty tulevaisuuden muutoksentekijöinä, joilla on valta muuttaa maailmaa, mielenilmauksen ympärille kehittynyt julkinen keskustelu käsitteli aikuisten omia asenteita, mielipiteitä ja tunteita.

KidsRights Index -säätiö seuraa 182 Lasten oikeuksien sopimuksen ratifioineen maan lasten oikeuksien toteutumista. Vuoden 2018 raportin mukaan Suomi sijoittui seitsemänneksi Norjan pitäessä kärkipaikkaa. Säätiö nosti raportissaan globaaliksi huolenaiheeksi lasten osallistumismahdollisuudet ja kuulemisen: yksikään maa ei saavuttanut indeksissä korkeinta pistemäärää. Vaikka Suomi on kokonaisvertailussa korkealla, ei täälläkään lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus toteudu toivottavalla tavalla.

Moni tutkimus osoittaa lasten ja nuorten haluavan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tuore Nuorisobarometri raportoi mm. nuorten politiikkakiinnostuksen olevan ennätystasolla. Samanaikaisesti kun julkinen tahtotila pyrkii edistämään lasten oikeuksia, on sekä asenteellisesti että käytännössä vielä matkaa lasten ja nuorten oikeuksien todelliselle tunnustamiselle ja tunnistamiselle.

Lasten oikeuksien sopimukseen sisältyy oikeus mielipiteen ilmaisuun, tiedon saantiin sekä oikeus järjestäytymiseen ja yhdessä toimimiseen.

Edustuksellisen demokratian työkalut, nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat, on Suomessa taattu myös koululaisille. Nämä viralliset osallistumisen muodot uhkaavat kuitenkin jäädä näennäisen vaikuttamisen areenoiksi, vailla todellisia vaikuttamismahdollisuuksia niin kauan kuin spontaaneja lapsista ja nuorista itsestään kumpuavia vaikuttamistapoja vähätellään. Vallitseva ohipuhumisen kulttuuri vaarantaa lasten oikeuksien toteutumisen määrittelemällä aikuislähtöisesti asiat, mistä lapsilla ja nuorilla on oikeus puhua tai osoittaa mieltään.

KidsRights Index -raportissa kannustetaan kaikkia maailman maita sitoutumaan sellaisiin rakenteisiin, jotka osallistavat lapset ja nuoret päätöksenteon prosesseihin ja liittämään heidän näkemyksensä osaksi asioita, jotka vaikuttavat heihin suoraan. Ilmastonmuutos on yksi tällainen asia. Ilmastolakkoliike ja sen puolesta järjestetty mielenosoitus osoittivat tämän varsin selvästi. Kiistely siitä, onko koululaisilla oikeus lakkoiluun koulupäivän aikana estää lapsia ja nuoria toteuttamasta oikeuttaan järjestäytyä ja toimia yhdessä. Samanaikaisesti mediassa vellova poliittisesti latautunut puhe lasten aivopesusta ympäristöasioilla vie pohjan pois varsinaiselta asiasisällöltä, oikeudelta mielipiteen ilmaisuun asiassa, jonka koululaiset kokevat vaikuttavan suoraan elämäänsä.

Koululaisilla on oikeus osoittaa mieltään

Vaikka siis Suomessa lasten ja nuorten kuulluksi tuleminen ja osallisuus on kirjattu niin hallitusohjelmiin kuin opetussuunnitelmiin ja pyritty varmistamaan erilaisin osallisuusjärjestelmin, on syytä vakavasti pohtia lasten oikeuksien aitoa toteutumista. Leimaako suomalaista yhteiskuntaa illuusio lasten vaikuttamismahdollisuuksista? Vai onko pikemminkin kyse vaikuttamiskuilusta, jossa lapset ja nuoret haluaisivat osallistua enemmän kuin mitä kokevat saavansa?

Niin kauan kun aikuislähtöisesti määritellään, mistä asioista lapsilla ja nuorilla on oikeus puhua tai mitkä asiat he kokevat itselleen tärkeiksi ja merkityksellisiksi, polkee Suomi paikoillaan lasten oikeuksien edistämistyössä. Kuilu on edelleen suuri vaikuttamishalun ja koettujen mahdollisuuksien välillä. Jos aito vaikuttamishalu tukahdutetaan jo nuoruudessa, voiko aikuisuudelta odottaa aktiivista kansalaisuutta ja tahtoa yhteisten asioiden edistämiseen.