Esitys soveltavan liikunnan ohjaajan toimen perustamiseksi Naantalin liikuntatoimeen

Valtuustoaloite 22.5.2017

Soveltava liikunta ry (So­ve­Li ) jul­kai­si elo­kuus­sa 2015 so­vel­ta­van lii­kun­nan ke­hit­tä­mis­suo­si­tuk­set vuo­sil­le 2016-2021. Kehittämissuositusten yhtenä kohtana on lii­kun­ta­neu­von­ta ja -oh­jaus lii­kun­ta­toi­min­nan työ­ka­lu­na. Suosituksissa esitetään, että soveltava liikunta vakiintuu osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita, joka tarkoittaa sitä, että liikunnan soveltamista tarvitsevilla ihmisillä on käytössään saumattomat liikuntapalveluketjut.

Jotta tämä on mahdollista, tarvitaan liikuntapalveluihin lisää ammattilaisia, joilla on osaamista neuvonta- ja ohjaustilanteiden soveltamisesta. Kehittämissuositusten tavoitteena on luoda saumattomasti toimivat liikuntapalveluketjut kuntoutuksen ja liikunnan välillä sekä tehdä liikuntaneuvonta helposti saatavilla olevaksi. Tärkeää on se, että alan ammattilaisten toteuttavat neuvonta- ja ohjauspalvelut toteutetaan suunnitelmallisesti ja koordinoidusti.

Liikunnan merkitys hyvinvoinnille on kiistaton, ja erityisen oleellinen merkitys sillä on pitkäaikaissairaan ja vammaisen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehittymiselle jo ennen kouluikää. Myös siis liikunnassa, kuten muissakin elämän asioissa pätee vanha sanonta, sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Liikunnan psykofyysiset vaikutukset lapsuudessa kantavat pitkälle vanhuuteen.

Liikunnan merkitys vaihtelee erityisryhmiin kuuluvilla ihmisillä. Soveltavan liikunnan kentällä lapsen, nuoren, aikuisen tai ikäihmisen liikunnan tarve on erilainen. Myös pitkäaikaissairauden tai vamman laatu ja vakavuusaste vaikuttavat siihen, miten henkilö pystyy liikkumaan ja millaiseen liikuntaan osallistumaan. On kuitenkin selvää, että vanhenemisen myötä tarve soveltavaa liikuntaan lisääntyy. Naantalissa -kuten monessa muussa suomalaisessa kunnassa.- vanhuusväestön määrä kasvaa, joka synnyttää lisäpainetta soveltavan liikunnan tuottamiseen. Useissa ympäristökunnissa erityisryhmien liikuntaa koordinoikin jo varta vaste

Valtion liikuntaneuvoston kuntien erityisliikuntaselvityksen mukaan vuonna 2013 erityisliikunnan piiriin arvioitiin kuuluvan yli miljoona suomalaista korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Samassa raportissa todetaan, että erityisliikunnassa keskeisessä asemassa ovat erityisliikunnanohjaajat. Koska liikunnan yhdenvertaisen saavutettavuuden edistäminen on valtion liikuntapolitiikan keskeinen tavoite, sen tulisi olla sitä myös kunnallisella tasolla. Vihreiden valtuustoryhmä esittää, että vastuulliset virkamiestahot tekevät selvityksen soveltavan liikunnanohjaan vakanssin perustamisesta kaupungin liikuntapalveluihin.